Maantiede ja ilmasto
Moskova sijaitsee Venäjän euroopanpuoleisessa osassa, tasangolla Oka- ja Volgajoen välissä, Moskvajoen varrella. Kaupunki on keskimäärin 156 metriä merenpinnan tasoa ylempänä. Moskova on Venäjän federaatiosubjektina liittokaupunki ja sitä ympäröi erillinen federaatiosubjekti Moskovan alue. Vastaavanlainen hallintoratkaisu Venäjällä on myös Pietarissa ja sitä ympäröivällä alueella. Paria poikkeusta lukuun Moskovan kaupungin rajan muodostaa vuonna 1962 valmistunut 109 kilometriä pitkä kehätie. Sen sisään jäävästä noin tuhannesta neliökilometristä kolmannes on puistoa ja viheraluetta.
Moskovassa vallitsee mannerilmasto: talvet ovat kylmiä ja kesät lämpimiä. Vuoden keskilämpötila on +5 °C ja keskimääräinen sademäärä 688 mm. Sateisin kuukausi on heinäkuu, jolloin saadaan keskimäärin 92 mm sadetta.
Moskovassa on talvella yleensä 12–15 astetta pakkasta, joskus jopa −20 °C, mutta tuuli ei lisää pakkasen purevuutta siinä määrin kuin rannikkoseuduilla. Kaupungissa on pysyvä lumipeite marraskuun lopusta maaliskuun puoliväliin. Moskvajoen jäät lähtevät tyypillisesti huhtikuun alkupuolella.
[muokkaa] Hallinnolliset alueet
Pääartikkeli: Moskovan hallinnolliset alueetKaupunki on jaettu kymmeneen hallinnolliseen piirikuntaan (ven. административные округа), jotka jakautuvat kaikkiaan 124 piiriin (ven. районы). Piirikunnat on esitetty oheisessa kartassa:
- keskinen (ven. Центральный)
- pohjoinen (ven. Северный)
- koillinen (ven. Северо-Восточный)
- itäinen (ven. Восточный)
- kaakkoinen (ven. Юго-Восточный)
- eteläinen (ven. Южный)
- lounainen (ven. Юго-Западный)
- läntinen (ven. Западный)
- luoteinen (ven. Северо-Западный)
- Zelenograd (ven. Зеленоградский)
Historia
- Katso myös: Moskovan ruhtinaskunta
Dmitri Donskoi rakensi ensimmäisen Kremlin kivilinnoituksen, joka valmistui 1367.
Moskovan ruhtinaskunta nousi 1400-luvulla Venäjän valtioiden johtoasemaan ja siten siitä muodostui tsaarin Venäjän pääkaupunki 1400-luvulta 1700-luvun alkuun. 1700-luvulla pääkaupunki siirrettiin keisari Pietari Suuren perustamaan Pietariin. Moskova paloi Napoleonin sodassa vuonna 1812. Tsaarinvallan kaatumisen jälkeen maaliskuussa 1918 Lenin ja hallitus siirtyivät Moskovaan, josta tuli näin taas käytännössä pääkaupunki. Moskovan pääkaupungin asema vahvistettiin perustuslaissa Neuvostoliittoa perustettaessa joulukuussa 1922. Joulukuussa 1941 Saksan keskinen armeijaryhmä pysäytettiin kaupungin rajoille ja ajettiin pois talven aikana Moskovan taistelussa.
Hallinto
Moskovan kaupungin johtajana toimii pormestari. Sergei Sobjanin valittiin Moskovan toiseksi pormestariksi 21.10.2010, Venäjän presidentin erotettuaan Juri Luzhkovinin pormestarin virasta luottamuspulaan vedoten syyskuussa 2010.Väestö
| 1400: 40 000 | 1825: 241 500 | 1926: 2 101 200 |
| 1638: 200 000 | 1840: 349 100 | 1939: 4 609 200 |
| 1710: 160 000 | 1856: 368 800 | 1959: 6 133 100 |
| 1725: 145 000 | 1868: 416 400 | 1970: 7 194 300 |
| 1738: 138 400 | 1871: 601 969 | 1979: 8 142 200 |
| 1775: 161 000 | 1888: 753 459 | 1989: 8 972 300 |
| 1785: 188 700 | 1897: 1 038 600 | 2002: 10 383 000 |
| 1811: 270 200 | 1912: 1 617 157 | |
| 1813: 215 000 | 1920: 1 027 300 |
Talous
Moskovan talous on yksi Euroopan kaupunkien suurimmista, se tuottaa noin 20 % Venäjän bruttokansantuotteesta. Moskovan talous kasvoi 6,73 triljoonaan ruplaan (195 miljardiin euroon) vuonna 2007.[1]Moskovassa on muuta Venäjää korkeampi tulotaso. Forbes-lehden mukaan vuonna 2008 kaupungissa asui enemmän miljardöörejä kuin missään muualla maailmassa.[2]. Vuosina 2006 ja 2007 Moskova listattiin Mercer HR:n tekemässä kuluttajien tavarakorin perusteella maailman kalleimmaksi kaupungiksi.[3] Vuoden 2009 UBS-pankin listalla se oli pudonnut sijalle 55.[4]
Kaupungissa asui 74 dollarimiljardööriä ennen vuoden 2009 taloustaantumaa, mikä oli enemmän kuin New Yorkin 71 miljardööriä. Heidän keskimääräinen varallisuutensa oli 5,9 miljardia Yhdysvaltain dollaria.[5]
Koulutus
Moskovassa sijaitsee useita suuria yliopistoja. Suurin ja vanhin on Moskovan valtionyliopisto. Sen päärakennus on 240 metriä korkea 36-kerroksinen tornitalo. Valtionyliopistossa opiskelee yli 40 000 opiskelijaa. Tekniikan alan yliopistoista suurin on Moskovan teknillinen valtionyliopisto. Moskovan konservatorio on yksi Venäjän merkittävimmistä musiikkioppilaitoksista.[muokkaa] Liikenne
Paikallisliikenteen ydin on Moskovan metro, jonka vanhimmat juhlavat asemat ovat vuodelta 1935. Metrolinjoja on 11, asemia 171 ja matkustajia päivittäin yhdeksän miljoonaa. Metroliikennettä täydentää linja-autojen ja johdinautojen verkko.Moskovassa on viisi lentokenttää: Domodedovo, Šeremetjevo I ja II, Vnukovo ja Bykovo. Päivittäisiä junayhteyksiä on niin Suomeen, Vladivostokiin kuin Brysseliinkin. Rautatieasemia on yhdeksän: Leningradin (Pietarin, yhteys Helsinkiin), Kazanin, Kurskin, Kiovan, Riian, Paveletskin, Sajolovskin, Jaroslavin ja Valko-Venäjän rautatieasemat.
Henkilöautoja käy kaupungissa päivittäin 2,5 miljoonaa, jotka saavat aikaan pahoja ruuhkia.
Kaupunkikuva ja nähtävyydet
Moskovan nähtävyyksiin kuuluu myös maailmankuulu Tretjakovin taidegalleria, jonka laaja kokoelma keskittyy etenkin venäläiseen realismiin (muun muassa Andrei Rublëv). Tretjakovin galleria on Venäjän kansallistaidemuseo. Muita Moskovan museoita ovat Asevoimien keskusmuseo, Kosmonautiikan museo ja Suuren isänmaallisen sodan museo,
Kaupungin kulttuuritarjontaan kuuluu myös kuuluisa Bolšoi-teatteri, jonka ohjelmistoon kuuluu balettia, oopperaa ja näytelmiä.
Moskovan nähtävyyksiin voidaan lukea myös kaupungin metro. Moskovan metro on New Yorkin metron ohella maailman suurimpia maanalaisverkkoja, ja sen asemat ovat kuuluisia näyttävyydestään. Tverskaja-kadulla sijaitseva Majakovskaja-asema voitti Moskovan maailmannäyttelyn suunnittelun ykköspalkinnon art deco -tyylillään.
Moskovan kaupunkikuvaa hallitsevat Stalinin valtakaudella aloitetut maamerkit, neuvostobarokkia edustavat pilvenpiirtäjät, joita kutsutaan nimellä "seitsemän sisarta" (myös: "Stalinin hampaat"). Näihin lukeutuvat Moskovan valtionyliopisto, hotellit Ukraina ja Leningradskaja, ulkoministeriön rakennus ja kolme kerrostaloa.
Urheilu
Yksi suosituimmista urheilulajeista on jalkapallo, ja Moskovan kaupungista pelaa Venäjän pääsarjassa kuusi joukkuetta: Dynamo, Lokomotiv, Moskva, Spartak, Torpedo ja TsSKA. Lisäksi Moskovan esikaupungissa Ramenskojessa pelaa kotiottelunsa virallisesti Moskovan aluetta edustava Saturn.Toinen suosittu laji on jääkiekko, jonka seuratarjonta on kattava. Kaupungilla on KHL jääkiekkoliigassa kolme joukkuetta. Moskovan Dynamo, Moskovan Spartak ja TsSKA Moskova. Lisäksi Moskovan alueella pelaa niin HK Atlant, HK MVD, HK Himik Voskresensk kuin HK Vitjaz Tšehovkin.
Koripallossa kaupunkia edustavat Moskovan Dynamo ja TsSKA Moskova. Myös himkiläinen Himki BK on tunnettu koripalloseura.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti